Vastuullisuus
Hion ja vihreät digipalvelut
Tea Dickman, GSW-työryhmän perustaja
Me Hionilla haluamme olla mukana tekemässä yhteiskunnallisesti ja planetaarisesti kestäviä ratkaisuja. Tervetuloa mukaamme matkalle kohti vihreämpiä digipalveluita.
ICT-sektorin maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen vuonna 2021 arvioitiin olevan noin 1,5 miljardin tonnin luokkaa ja tämä trendi on eksponentiaalisessa nousussa. Luku pitää sisällään palvelinsalien sähkönkulutuksen, tietoliikenneverkot, laitteiden käyttämän sähkön ja television katsomisen. Tätä kokonaisuutta pohtiessa herää ensimmäisenä ajatus, että miten tämä suhteutuu esimerkiksi liikenteen päästöihin tai arkielämän kulutukseen. Digitaalinen media kuluttaa vuositasolla jo enemmän kuin koko maailman lentoliikenne, eli 2–5% koko maailman päästöistä hieman laskutavasta riippuen. Samoissa luvuissa vuotuisina päästölukuina voisi ottaa Saksan valtion vuosittaisen kulutuksen ja pienempänä Australian 2019 metsäpalot, jotka tupruttivat taivaalle lähes miljardin tonnin verran hiilidioksidipäästöjä.
Jos ajattelemme julkisia paikkoja, mitä siistimpiä ja organisoidumpia ne ovat, sitä turvallisempia, helppokäyttöisempiä ja esteettömämpiä ne ovat. Epäorganisoidun, tukkoon ahdetun, sähkösyöpön internetin tulisi tuottaa meissä yhtä paljon ahdistusta kuin saastuneet vesistöt, mikromuovista täyttyvät valtameret, lentoliikenne tai saastunut kaupunki-ilma tuottavat, mutta näin ei ole. Syy siihen on varmastikin se, ettei internetin kuormittavaa vaikutusta ilmastopolitiikassa ole vielä tunnistettu ja sen tuomia haittoja vielä laajemmin noteerattu. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan tutkija-professori Jukka Manner muun muassa ennustaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä tieto- ja viestintätekniikka tulee lohkaisemaan viidenneksen koko maailman energiantuotannosta. 80% tämänhetkisestä internetin liikenteestä tulee videoiden kuluttamisesta ja erityisesti niiden viihdekäytöstä. “Tämä on hinta, jonka maksamme individualismista”, sanoo Manner.
Asenne internetin käyttöä kohtaan länsimaisella modernilla ihmisellä on siis höveli. Itse lukeudun mukaan tähän porukkaan: Kulutan suoratoistopalveluja, paikkailen olematonta sosiaalista elämääni chattailemalla ihmisten kanssa pikaviestipalveluissa ja napsin kymmenittäin kuvia sekä videoita kärrynpyöriä tekevästä tyttärestäni vailla huolen häivää puhelimen muistikapasiteeteista ja suorituskyvyn heikkenemisestä. Onhan meillä kuitenkin valokuitu, se kuuluisa pilvi, 5G -verkko ja uudenkarhea iPhone. Mainosmiesten puheet rajattomasta kaistasta ja loppumattomista tallennustiloista on purrut. Alkoikin muuten heti soimaan päässä Leevi and the Leavingsin “Onnelliset”-kappale 2020- luvun versiona: “On meillä viisgee, digimedia, valokuitu-yhteys ja pilvipalvelut…”. Näytän ikäni, tiedän.
Vastuullinen käyttäytyminen tulisi omaksua osaksi digitaalista ympäristöä. Aivan kuten fyysisessäkin maailmassa, rajat tulevat vastaan myös digimaailmassa. Internetin kokonaiskuormitukseen vaikuttaa jokaisen digijalanjälki ja se, kuinka paljon verkossa aikaa käytämme. Ahdistuksen sijaan onkin toimittava. Voit itse digipalveluiden kuluttajana tehdä heti seuraavat askeleet:
- Vähennä videosisällön kulutusta: katso uutiset, sarjat ja muut ohjelmat yhdessä perheenjäsenten tai ystävien kanssa samalta laitteelta.
- Ole enemmän offline.
- Poista automaattinen videoiden toisto-ominaisuus esimerkiksi YouTube-palvelusta, äläkä käytä videoita taustaäänenä esimerkiksi nukahtamiseen.
- Siivoa mediasisältöä laitteilta: poista turhat kuvat ja videot puhelimesta sekä tietokoneelta. Hallitse digijalanjälkeäsi.
- Sulje turhat välilehdet ja ohjelmat, joita et käytä.
- Aseta energiansäästö päälle laitteiden näytöissä.
- Aseta kännykässä alhaisen virran käyttötila päälle.
- Jos näkösi sietää, käytä tummaa näyttötilaa (dark/night mode) päällä sekä koneessasi että puhelimessasi. Näytön led-valot käyttävät energiaa, ja musta väri verkossa tarkoittaa, että ledin valo on silloin pois päältä.
- Suosi kiinteää Wi-fi-yhteyttä 5G-yhteyksien sijaan aina mahdollisuuksien mukaan.
- Kierrätä, osta käytettyä, korjauta vanhoja laitteita uuden ostamisen sijaan.
Hion ja vihreät digipalvelut
Havahduimme 2021 loppupuolella siihen, että miten me tieto- ja viestintäalan ammattilaisina voisimme tehdä oman osamme ympäristö- ja ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän ajatuksen pohjalta aloimme yhteisönä aktivoitumaan ja tutkimaan aihetta laajemmin. Aiheen ympärille kerääntyikin nopeasti aktiivinen työryhmä, jossa ammattilaiset kehittäjistä suunnittelijoihin ja johtoon aktivoituivat miettimään keinoja tuottamiemme ja ylläpitämiemme palveluiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Olemme nimenneet sisäisen hankkeen GSW-työryhmäksi eli Green Sustainable Web– työryhmäksi ja toimimme läpileikkaavasti koko organisaatiossa. Pyrkimyksenämme on muotoilla palvelumme entistäkin energiatehokkaammaksi ja intuitiivisiksi käyttää, ja että meiltä tuleva koodi ja palveluiden kuvatiedostot ovat optimoituja. Ja mikä tärkeintä, alamme suosimaan hostauksessa Googlen verkkopalvelimia, ja asiakkaan halutessa palvelut pyörivät kotimaassa suomalaisen tuulivoiman turvin Haminan konesalissa.
Hionin strategia vuonna 2023 pohjautuu vahvasti kestävän digituotannon teemoihin ja hiilineutraalin internetsisällön kehittämiseen. Emme väitä olevamme alan pioneereja, mutta matka on alkanut ja nälkä oppimaan aiheesta on suuri! Haluamme olla mukana tekemässä yhteiskunnallisesti ja planetaarisesti kestäviä ratkaisuja ja se tulee näkymään entistä vahvemmin valitsemissamme teknologioissa, menetelmissä ja työkäytännöissämme sekä yhteistyötahojen valinnassa.
Lue lisää Hionin vihreistä digipalveluista
Lähteet:
How bad are bananas – Carbon footprint of everything. Berners-Lee, Mike. 2021.
Sustainable web design – Make greener design choices for better experiences and healthier planet. Greenwood, Tom. 2021.
