Tasa-arvo ei ole vielä valmis – edes IT-alalla

Miten tasa-arvon toteutuminen IT-alalla nähdään Hionin naisten silmin? Mitä pitäisi kehittää? Pyysimme muutamaa hionilaista jakamaan ajatuksensa naistenpäivän kunniaksi.

Näemme, että monimuotoinen ja hyvinvoiva työyhteisö on olennainen osa kasvuamme ja strategiaamme. Siksi onkin tärkeää tarkastella tasaisin väliajoin missä tämän suhteen olemme menossa. IT-ala on historiallisesti ollut miesvaltainen. Meillä naisten osuus on tällä hetkellä 31%, joka on yli alan keskiarvon. Alan keskiarvo Suomessa on vaihdellut 20-29% paikkeilla eri vuosina.

Miten Hionin naispuoliset asiantuntijat näkevät alan tilanteen? Missä olisi kehitettävää?

IT-ala tarjoaa huolenpitoa ja merkityksellistä työtä

Haastateltavat arvostavat IT-alalla monia asioita.

Sustainability ja Design Lead Tea arvostaa alan nopeaa muutosta ja mahdollisuutta tehdä asioita eettisesti paremmin. Hyvä palkkaus ja edut sekä merkityksellisen työn tekeminen ovat myös plussaa.

“Ala muuttuu nopeasti ja aina on asioita, joita voisi tehdä eettisesti paremmin. Digitaalinen maailma on representaatio fyysisestä maailmasta. Todennäköisesti kaikki ne ongelmat joita on fyysisessä maailmassa, ilmenee jollain lailla digitaalisessa ympäristössä ja niistä pitää puhua ja viedä maailmaa sen osalta oikeudenmukaisempaan ja eettisempään suuntaan.” -Tea Dickman

Senior Designer Jenny Järvinen pitää alan hyvänä puolena mahdollisuuksia liikkua ja tehdä itseä kiinnostavia hankkeita. Myös monialaiset tiimit ja etätyömahdollisuudet saavat kiitosta. Tech Lead Tiia Ohtokallio taas kehuu tapaa, jolla IT-alalla huolehditaan työntekijöistä, ja Testing Engineer Heli Köck arvostaa alan joustavuutta.

“IT-ala on kyllä kerrassaan ihana. Kehtaan väittää, että millään muulla alalla työntekijöistä ei pidetä näin hyvää huolta kun IT-alalla, tähän vaikuttaa yksityisen sektorin raaka kilpailu osaajista. Alan kääntöpuoli on se, että oman osaamisen pitäminen terässä vaatii harrastuneisuutta ja omia projekteja omalla ajalla. Nyt varsinkin AI-aikana voi olla iso riski antaa oman osaamisen vanhentua, tästä pitää jokaisen pitää henkilökohtaisesti itse huolta.” -Tiia Ohtokallio

“Alan joustavuus on ehdottomasti sen etuja. Itse sain palata omasta halustani töihin 3,5 kuukauden vanhempainvapaan jälkeen osa-aikaisena. Näin saatoin tehdä sitä, mistä pidän, ja silti pysyä vauvan kanssa kotona. Etätyöskentely ja hyvin päiväunia nukkuva vauva sekä työntekijän toiveita kuunteleva työnantaja mahdollistivat perhe-elämän ja työn yhdistämisen joustavasti.” -Heli Köck

Chief Design Officerimme Katja Vakula nostaa esiin isomman muutoksen, joka on näkynyt naisten rohkeudessa perustaa yrityksiä, jotka heijastavat heidän arvojaan.

“Naiset ovat rohkeasti perustaneet omien arvojen mukaisia yrityksiä, jotka ajavat muutosta myös IT-alalla. Nykyään naiset tietävät paremmin omat vahvuutensa, arvonsa ja potentiaalin tehdä muutosta parempaan ja röyhkeästi ovat sitä oppineet hyödyntämään. Tätä lisää!” -Katja Vakula

Maailma ei ole valmis

Haastatteluissa esiin nousi myös tuttuja epäkohtia, jotka liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon IT-alalla. Yksi keskeinen teema oli alan miesvaltaisuus, joka heijastuu niin yritysten kulttuuriin kuin rekrytointiinkin.

Vastaajat nostivat esiin, että yritykset voivat työpaikkailmoituksissa ja tehtävänkuvauksissa tiedostamattaan suosia miehiä. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia.*

Lisäksi omien verkostojen hyödyntäminen rekrytoinnissa voi johtaa siihen, että naiset ja muut vähemmistöt jäävät paitsioon.

Haastateltavat toivat esiin myös palkkakehityksen ja johtotehtäviin etenemisen haasteet naisille. Haastateltavat kokivat, että vaikka naiset ovat yhtä päteviä kuin miehet, heidän urallaan eteneminen voi alallamme olla hitaampaa.

Tämä on linjassa TEK:in tutkimuksen kanssa, jossa todetaan että teknologia-alalla vallitsee edelleen selittämätön ero palkoissa naisten ja miesten välillä.

Tutkimuksen mukaan naisten ja miesten välinen selittämätön palkkaero on 5,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että vaikka huomioidaan erot kokemuksessa, tehtävissä, toimialoissa ja koulutuksessa, naisille maksetaan samasta työstä edelleen keskimäärin 5,5 prosenttia vähemmän kuin miehille.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että naiset sijoittuvat useammin matalapalkkaisemmille aloille ja tehtäviin, mikä selittää osan palkkaerosta. Kuitenkin merkittävä osa palkkaerosta jää selittämättömäksi, mikä viittaa siihen, että sukupuoleen perustuvaa syrjintää esiintyy edelleen työmarkkinoilla.

“Edelleen isossa kuvassa naiset eivät etene organisaatioissa niin jouhevasti kuin mieskollegat. Tässä ollaan Hionilla erilaisia ja edistyksellisiä: meillähän johtoryhmässäkin on yli puolet naisia ja päällikkötasollakin on hyvä edustus, mutta jos katsomme laajamittaisesti, näin ei valitettavasti vielä ole.” -Tea Dickman

Vastauksissa nousi esiin myös se, että naisten ja miesten välillä on edelleen olemassa tuplastandardeja. Sama käytös saatetaan tulkita eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä mies vai nainen. Esimerkiksi naisten suorapuheisuutta ei välttämättä arvosteta samalla tavalla kuin miesten, ja sama käytös saatetaan tulkita miehillä itsevarmuutena, mutta naisilla hankaluutena.

Vastauksissa korostui myös se, että naisten odotetaan usein tekevän enemmän töitä menestyäkseen ja heitä arvioidaan tiukemmin kuin miehiä. On tärkeää tunnistaa ja kyseenalaistaa tällaiset ajatusmallit ja ennakkoluulot, jotka voivat vaikuttaa naisten kohteluun.

Miten Hion pyrkii edistämään tasa-arvoa?

Haluamme toimia vaikuttavasti ja kehittää toimintaamme systemaattisesti matalalla kynnyksellä. Tasa-arvon päivän ja naistenpäivän johdosta osallistamme kaikki hionilaiset esittämään omat havaintonsa ja ehdotuksensa siitä miten voimme olla entistä tasavertaisempia toiminnassamme. Jaamme keskeiset löydökset ja niistä nousseet kehitysideat kevään aikana blogissamme.

Teemme parhaillaan DEI-tavoitteiden asetantaa ja sitä kautta tulemme myös seuraamaan tarkemmin esimerkiksi naisten osuutta henkilöstöstä, sekä palkkatasa-arvon toteutumista.

Lähteitä:

Teknologiateollisuus, henkilöstö

Naisten ja miesten palkat tekniikan alalla, TEK

* Job advertisements that use masculine wording are less appealing to women, 2011

* Gender-fair language in job advertisements: A cross-linguistic and cross-cultural analysis, 2017

* Wording of advertisements influences women’s intention to apply for career opportunities, 2014